Sir 14

Omastatunnosta, niin myös ajallisten tavarain väärästä ja oikiasta käytöksestä.

1 Autuas on se, joka ei anna pahaa neuvoa., ja ei hänellä ole pahaa tuntoa siitä. 2 Autuas on se, jolla ei ole pahaa tuntoa, ja ei hänen toivonsa ole turha. 3 Saidan ei sovi rikkaan olla, ja miksi kalu ja raha olis saidalle? 4 Joka paljon kokoo, ja ei tee itsellensä siitä hyvää, hän kokoo muille., ja muut pitää sen tuhlaaman. 5 Joka ei tee itsellensä hyvää., kuinka hän taitaa muille hyvää tehdä? Ei hänellä ole ikänä iloa kaluistansa. 6 Ei ole yhtäkään pahempaa kuin se on, koska ei ihminen suo itsellensä hyvää, ja se on oikia rangaistus hänen pahuutensa tähden. 7 Jos hän jotakin hyvää tekee, niin ei hän ymmärrä sitä, ja hän tulee viimein sentähden kirriksi. 8 Se on paha ihminen, joka ei suo ihmisille hyvää tehtävän, mutta kääntää kasvonsa pois ja ei armahda ketään. 9 Ei ahne ihminen ikänä tyydy osaansa., eikä taida ahneuden tähden menestyä. 10 Ei saita tahdo mielellänsä, että ihminen söis, ja se tekee hänen pahaa, että hänen ruokaa antaman pitää. 11 Poikani. tee omastas itselles hyvää, ja anna Herralle uhri niin paljo kuin hänelle tulee. 12 Muista, ettei kuolema viivyttele, ja sinä kyllä tiedät, mikä liitto sinulla on kuoleman kanssa. 13 Tee ystävilles hyvää ennen loppuas, ja anna köyhälle varasi jälkeen. 14 Älä unohda köyhää, kuin sinulla on iloinen päivä, niin sinulle myös ilo tapahtuu, jotas halajat. 15 Sinun täytyy kuitenkin vaivaloisen hikes muille jättää, ja sinun työs perillisille antaa. 16 Anna mielelläs, niin sinulle myös annetaan, ja pyhitä sinun sielus. 17 Sillä kuin sinä kuollut olet, niin on se kaikki pois kulutettu. 18 Kaikki liha kuluu pois niinkuin vaate, sillä se on vanha liitto: sinun pitää kuoleman 19 Niinkuin tapahtuu viheriäisen lehden kanssa kauniissa puussa: muutamat putoovat pois, muutamat kasvavat jälleen; 20 Niin myös tapahtuu ihmisten kanssa: muutamat kuolevat ja muutamat syntyvät jälleen. 21 Kaikki turmellut kappaleet saavat lopun, ja ne, jotka niissä ovat, myös hukkuvat ynnä. 22 Autuas on, joka aina Jumalan sanaa rakastaa, ja sitä selittää ja opettaa, 23 Tutkii sitä sydämessänsä ja oppii oikein ymmärtämään, ja etsii enemmin ja enemmin viisautta, 24 Ja rientää sen jälkeen, ehkä kuhunka se menee, kurkistelee hänen akkunassansa, Ja kuultelee hänen ovensa edessä, 25 Pyytää majaa lähes hänen huonettansa, ja asettaa majansa hänen seinänsä tykö, 26 Joka hänelle on hyvä asuinsija; hän panee lapsensa hänen suojaansa, ja hänen oksainsa alle. 27 Sen alla hän varjellaan palavuudelta ja siellä on hänelle kaunis asuinsia.