Gen 49 | FinSTLK2017 | STEP | Jaakob kutsui poikansa luokseen ja sanoi: "Kokoontukaa, ja minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu.

Genesis 49

Jaakob siunaa poikansa ja kuolee

1 Jaakob kutsui poikansa luokseen ja sanoi: "Kokoontukaa, ja minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu.

2 Tulkaa kokoon ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia. 3 Ruuben, sinä olet esikoiseni, voimani ja miehuuteni ensimmäinen, ensi sijalla arvossa, ensi sijalla vallassa. 4 Mutta sinä kuohahdat kuin vesi, et pysy ensi sijalla, sillä sinä nousit isäsi leposijalle. Silloin sen saastutit. Hän nousi vuoteeseeni. 5 Simeon ja Leevi, veljekset, heidän aseensa ovat väkivallan aseet. 6 Heidän neuvoonsa ei suostu sieluni, heidän seuraansa ei yhdy sydämeni. Sillä vihassaan he murhasivat miehiä, omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä. 7 Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, [kirottu] heidän kiukkunsa, sillä se on julma. Jaan heidät Jaakobin sekaan ja hajotan heidät Israelin sekaan. 8 Juuda, sinua veljesi ylistävät. Kätesi on vihollistesi niskassa, sinua kumartavat isäsi pojat. 9 Juuda on nuori leijona. Saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona – kuka uskaltaa häntä häiritä? 10 Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee Šilo ^{▼▼ Eräs Messias-nimitys, jonka tarkkaa merkitystä ei tunneta.}, jota kansat tottelevat. 11 Hän sitoo aasinsa viinipuuhun, viiniköynnökseen aasinsa varsan. Hän huuhtoo vaatteensa viinissä, viittansa rypäleen veressä. 12 Hänen silmänsä ovat viinistä kirkkaat, hänen hampaansa valkeat maidosta. 13 Sebulon asuu meren rannalla, laivojen rannikolla, hänen alueensa reuna ulottuu Siidoniin. 14 Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. 15 Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi ja maan ihanaksi. Hän taivutti olkansa taakan alla ja joutui työveroa tekemään. 16 Daan hankkii oikeutta kansalleen, hänkin yhtenä Israelin sukukunnista. 17 Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen ^{▼▼ Hevosen ensimmäisen varvasluun seutu.}, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan. 18 Sinulta minä odotan pelastusta, Herra. 19 Gaadia ahdistavat rosvojoukot, mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään. 20 Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä. Hän tarjoaa kuninkaan herkkuja. 21 Naftali on nopea peura. Hän antaa kauniita sanoja. 22 Joosef on nuori hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen reunalla. Sen oksat ulottuvat yli muurin. 23 Jousimiehet hätyyttävät häntä, ampuvat ja ahdistavat häntä. 24 Mutta hänen jousensa pysyy lujana, ja hänen käsivartensa ovat notkeat Jaakobin Väkevän avulla, paimenen, Israelin kallion, 25 isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon, Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä alhaalta, siunauksia rinnoista ja kohdusta. 26 Sinun isäsi siunaukset kohoavat yli minun vanhempieni siunausten, yli ikuisten kukkuloiden ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle. 27 Benjamin on raateleva susi. Aamulla hän syö riistaa ja illalla jakaa saalista."

28 Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät. Hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella. 29 Hän käski heitä ja sanoi heille: "Minut otetaan pois heimoni luo. Haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, 30 luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään Mamresta Kanaanin maassa, jonka vainion Aabraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudakseen. 31 Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean, 32 siihen vainioon, joka luolineen on ostettu heettiläisiltä." 33 Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, hän veti jalkansa vuoteeseen, kuoli ja tuli otetuksi heimonsa luo.