Isaiah 40

Johannes Kastajan saarna

1"Lohduttakaa, lohduttakaa kansaani", sanoo Jumalanne. 2"Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistään."

3Airuen ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut Jumalallemme. 4Kaikki laaksot korotettakoot, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoot. Kivikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhikot tasaiseksi maaksi. 5Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut." 6Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun tulee julistaa?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: 7ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran Henki puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa. 8Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti. 9Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja. Korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!" 10Katso, Herra Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanaan, hänen työnsä ansio käy hänen edellään. 11Niin kuin paimen hän kaitsee laumaansa. Hän kokoaa karitsat käsivarrelleen, kantaa niitä sylissään ja johdattaa imettäviä lampaita. 12Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat? 13Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa? 14Kenen kanssa hän on neuvotellut, joka olisi antanut hänelle ymmärrystä ja opettanut oikean polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen tien? 15Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa. Ne ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekanjyvän. 16Libanon ei riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polttouhriksi. 17Kaikki kansakunnat ovat kuin ei mitään hänen edessään. Ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä. 18Keneen te siis vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette? 19Jumalankuvanko? – Sen valaa valaja, ja kultaseppä päällystää sen kullalla, ja muotoilee sille hopeaketjut. 20Kellä ei ole varaa sellaiseen antiin, se valitsee puun, joka ei lahoa, hakee taitavan tekijän pystyttämään jumalankuvan, joka ei horju. 21Ettekö tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole ottaneet vaarin maan perustuksista? 22Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat. Hän levittää taivaan kuin harson, pingottaa sen kuin teltan asuttavaksi. 23Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi ja maan tuomarit tyhjän veroisiksi. 24Tuskin heidät on istutettu, tuskin kylvetty, tuskin heidän vartensa on juurtunut maahan, hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat. Myrsky vie heidät kuin oljenkorret. 25"Keneen siis vertaatte minut, jonka kaltainen olisin", sanoo Pyhä. 26Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niiden joukot täysilukuisina, joka kutsuu ne kaikki nimeltä. Niin suuri on hänen mahtinsa ja vahva hänen voimansa, ettei yksikään jää häneltä pois. 27Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Tieni on Herralta salassa, oikeuteni on joutunut pois Jumalani huomasta"? 28Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. 29Hän voimistaa voipuneen ja antaa voimattomalle voimaa yltäkyllin. 30Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat. 31Mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Copyright information for FinSTLK2017