Mark 6

Jeesus opettaa Nasaretissa

1Hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa
Nasaretiin, "isänsä kaupunkiin", mistä hänen isänsä oli ollut kotoisin.
, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
2Kun sapatti oli tullut, hän alkoi opettaa synagogassa. Häntä kuunnellessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Mitä ovat sellaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? 3Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

4Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa kesken ja kodissaan." 5Eikä hän voinut tehdä siellä yhtään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita harvoja sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.

6Hän ihmetteli heidän epäuskoaan. Hän kulki ympäristön kylät ja opetti.

Jeesus lähettää kaksitoista apostoliaan

7Hän kutsui ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisiin henkiin. 8Hän sääti heille, etteivät saaneet ottaa matkalle kuin yhden sauvan, ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. 9He saivat kuitenkin sitoa sandaalit jalkaansa, mutta eivät pukea kahta paitaa päälleen. 10Hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, jääkää sinne, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta. 11Missä teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, menkää sieltä pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta todistukseksi heille. Totisesti sanon teille: Helpompi on Sodoman tai Gomorran olla tuomiopäivänä kuin tuon kaupungin."

12He lähtivät ja saarnasivat, jotta nuo muuttaisivat mielensä. 13He ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

Herodes ja Johannes Kastaja

14Kuningas Herodes sai kuulla hänestä, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi, ja hän sanoi: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sen tähden nämä voimat vaikuttavat hänessä." 15Mutta toiset sanoivat: "Se on Elia." Toiset taas sanoivat: "Se on profeetta, niin kuin joku profeetoista." 16Mutta kun Herodes sen kuuli, hän sanoi: "Johannes, jonka mestautin, on noussut kuolleista." 17Sillä hän, Herodes, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen, sitonut ja pannut hänet vankilaan veljensä Filippoksen vaimon, Herodiaan, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet, 18ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa." 19Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut. 20Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Hän teki monia asioita, joita hän häneltä kuuli, ja kuunteli häntä mielellään.

21Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen, tuhannenpäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille. 22Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin annan sinulle." 23Hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani."

24Hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä pyydän?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä."

25Hän meni heti kiireen vilkkaa sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään."

26Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävieraiden tähden hän ei tahtonut hylätä hänen pyyntöään. 27Heti kuningas lähetti pyövelin ja käski tuoda Johanneksen pään. 28Pyöveli lähti ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen.

29Kun hänen opetuslapsensa sen kuulivat, he tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.

30Apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä opettaneet. 31Hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa edes syödä.

Jeesus ravitsee viisituhatta miestä

32He lähtivät veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. 33Heidän nähtiin lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja tulivat sinne juoksujalkaa kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä. 34Astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat kuin lampaat ilman paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille monia asioita. 35Kun päivä oli jo kulunut pitkälle, hänen opetuslapsensa menivät hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja on jo myöhäinen ilta. 36Laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itselleen syötävää, sillä heillä ei ole mitä syödä."

37Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä." Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denaarilla antaaksemme heille syödä?"

38Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa."

39Hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon. 40He laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä. 41Hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi, mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi, myös ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille. 42Kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. 43He keräsivät palaset, kaksitoista täyttä korillista, ja tähteet kaloista. 44Niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.

Jeesus kävelee veden päällä

45Heti hän vaati opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle Beetsaidaan, sillä aikaa kun hän laskisi kansan luotaan. 46Erottuaan heistä hän meni pois vuorelle rukoilemaan.

47Mutta kun ilta tuli, vene oli keskellä järveä, ja hän oli yksin maissa. 48Kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, hän tuli neljännen yövartion vaiheilla heidän luokseen kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitseen. 49Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja alkoivat huutaa, 50sillä kaikki näkivät hänet ja pelästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, Minä olen, älkää pelätkö." 51Hän astui veneeseen heidän luokseen, ja tuuli asettui. He hämmästyivät aivan suunnattomasti sisimmässään. 52Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.

Jeesus parantaa sairaita Genetsaretissa

53Päästyään yli toiselle rannalle he tulivat Genetsaretiin ja laskivat maihin. 54Heidän noustessaan veneestä kansa heti tunsi hänet, 55ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja ryhtyivät vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan. 56Missä vain hän meni kyliin, kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen viittansa tupsuun. Kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.

Copyright information for FinSTLK2017