Numbers 16

Koorahin, Daatanin ja Abiramin kapina

1Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika, 2ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä. 3He kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"

4Kun Mooses sen kuuli, hän lankesi kasvoilleen. 5Sitten hän puhui Koorahille ja kaikelle hänen joukolleen sanoen: "Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa, kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä luokseen. Sen, kenet hän valitsee, hän sallii käydä luokseen. 6Tehkää näin: Ottakaa itsellenne hiilipannut, sinä Koorah ja kaikki joukkosi, 7ja virittäkää niihin tuli ja pankaa niihin huomenna suitsuketta Herran edessä, niin se mies, jonka Herra silloin valitsee, on pyhä. Riittäköön se teille, te leeviläiset!"

8Mooses puhui Koorahille: "Kuulkaa, te leeviläiset! 9Eikö teille jo riitä, että Israelin Jumala on erottanut teidät palvelukseensa Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen luokseen toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa ja seisomaan seurakunnan edessä palvelemassa heitä? 10Hän salli käydä luokseen sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, sinun kanssasi, ja nyt te tavoittelette pappeuttakin. 11Niin siis sinä ja koko joukkosi käytte kapinoimaan Herraa vastaan, sillä mikä on Aaron, että te häntä vastaan niskoittelette!"

12Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: "Emme tule. 13Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, hukuttaaksesi meidät erämaahan? Pyritkö vielä valtiaaksemmekin? 14Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, ja antanut meille perintöosaksi vainioita ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Emme tule."

15Silloin Mooses vihastui kovin ja sanoi Herralle: "Älä katso heidän uhrilahjansa puoleen. En ole keneltäkään heistä aasiakaan anastanut enkä kenellekään heistä mitään vääryyttä tehnyt."

16Silloin Mooses sanoi Koorahille: "Astukaa huomenna Herran eteen, sinä itse ja koko joukkosi, sekä myös Aaron. 17Ottakoon kukin teistä hiilipannunsa ja pankoon siihen suitsuketta sekä tuokoon Herran eteen hiilipannunsa, kaksisataa viisikymmentä hiilipannua. Myös sinä ja Aaron tuokaa kumpikin hiilipannunne."

18Niin he ottivat kukin hiilipannunsa, virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja asettuivat ilmestysmajan ovelle, samoin myös Mooses ja Aaron. 19Mutta Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle.

20Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 21"Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan."

22Mutta he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: "Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"

23Niin Herra puhui Moosekselle sanoen: 24"Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä."

25Sitten Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä. 26Hän puhui seurakunnalle sanoen: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden."

27Niin he lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä. Mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoineen ja suurine ja pienine lapsineen.

28Mooses puhui: "Tietäkää tästä, että Herra on minut lähettänyt tekemään kaikki nämä teot ja etteivät ne ole tapahtuneet minun omasta tahdostani: 29jos nämä kuolevat samalla tavalla, kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, kuten kaikkien muiden ihmisten käy, niin Herra ei ole minua lähettänyt. 30Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkineen, niin että he elävältä suistuvat hautaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa."

31Tuskin hän oli saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altaan 32ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa. 33He suistuivat kaikkineen elävältä hautaan, ja maa peitti heidät, ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä. 34Koko Israel, joka oli heidän ympärillään, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin. 35Mutta tuli lähti Herran luota ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.