Revelation of John 21

Uusi taivas ja uusi maa

1Näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. 2Minä, Johannes, näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna kuin morsian, miehelleen kaunistettuna. 3Kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän on asuva heidän keskellään, ja he ovat hänen kansojaan, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa. 4Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, ei murhetta, ei itkua eikä kipua ole enää oleva, sillä entinen on mennyt pois."

5Valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki." Sitten hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat todet ja luotettavat." 6Hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. 7Joka voittaa, on perivä kaiken, ja olen oleva hänelle Jumala, ja hän on oleva minulle poika. 8Mutta pelkurien, epäuskoisten, saastaisten, murhaajien, huorintekijöiden, noitien, epäjumalanpalvelijoiden ja kaikkien valehtelijoiden osa on oleva siinä järvessä, joka palaa tulta ja rikkiä. Tämä on toinen kuolema."

Uuden Jerusalemin ihanuus

9Sitten tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui kanssani sanoen: "Tule, näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon." 10Hän vei minut Hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota, 11ja siinä oli Jumalan kirkkaus. Sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, kuin kristallinkirkas jaspiskivi. 12Sillä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet. 13Idässä oli kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. 14Kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä. 15Sillä, joka minulle puhui, oli kultainen ruoko mitatakseen kaupungin, sen portit ja sen muurin. 16Kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Hän mittasi mittakepillä kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta stadionia. Sen pituus, leveys ja korkeus olivat yhtä suuret. 17Hän mittasi myös sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää ihmismitan mukaan, joka on enkelinkin mitta. 18Sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista. 19Kaupungin muurin perustukset oli koristeltu kaikenlaisilla kalliilla kivillä. Ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi, 20viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti ja kahdestoista ametisti. 21Kaksitoista porttia oli kaksitoista helmeä. Jokainen portti oli yhdestä helmestä. Kaupungin katu oli puhdasta kultaa, kuin läpinäkyvää lasia. 22Mutta temppeliä en siinä nähnyt, sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. 23Eikä kaupunki tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa. 24Autuaat pakanat vaeltavat sen valossa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa ja kalleutensa. 25Sen portteja ei suljeta päivällä, eikä siellä ole yötä, 26ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet. 27Sinne ei mene mitään epäpyhää, ei ketään kauhistusten eikä valheiden tekijää, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

Copyright information for FinSTLK2017