‏ 1 Maccabees 5

Juudaan laviampi voitto vihollisia vastaan. 1Mutta kuin pakanat ympäristöllä kuulivat, että alttari oli jälleen pantu ylös ja pyhä puhdistettu, julmistuivat he sangen kovin, 2Ja ajattelivat, kuinka he voisivat hävittää koko Jakobin sukukunnan, ja rupesivat tappamaan kaikkia Juudalaisia heidän rajoissansa. 3Mutta Juudas vaelsi Idumeaan Esaun lapsia vastaan, ja hyökkäsi heidän päällensä Arabatissa, kussa he Israelin lapset piirittäneet olivat, ja löi monta Idumealaista kuoliaaksi, Ja otti heidän kalunsa pois. 4Ja että myös Beanin lapset olivat tiellä pettäneet ja murhanneet Israelin lapsia, 5Ajatteli Juudas myös sitä, ja peräti hukutti heidät, ja poltti heidän linnansa, kaikkein niiden kanssa, jotka siinä olivat. 6Senjälkeen vaelsi hän Ammonin lapsia vastaan, jotka hyvin varustetut olivat ja heillä oli paljo sotaväkeä, ja heidän päämiehensä oli Timoteus. 7Ja Juudas piti heidän kanssansa monta sotaa ja sai voiton, 8Ja voitti Jatserin kaupungin ja muut ympäriolevaiset kylät, ja palasi Juudeaan jälleen. 9Mutta pakanat Galaadissa hankitsivat myös Israelia vastaan rajoissansa, heitä surettamaan. 10Vaan kansa pakeni Dateman linnaan, ja kirjoittivat Juudaan ja hänen veljeinsä tykö näin: 11Kaikki pakanat tässä ympäristöllä ovat kokoontuneet meitä vastaan, meitä kaikkia hävittämään, ja heidän päämiehensä on Timoteus: nämät tahtovat tulla väkirynnäköllä linnaamme, johonka me olemme paenneet: 12Sen tähden me rukoilemme, että sinä tulisit meille avuksi varjelemaan meitä; meitä on vähä, sillä viholliset ovat monta maahan lyöneet, 13Ja Tubissa tappaneet liki tuhannen miestä, ja vieneet pois heidän vaimonsa, lapsensa ja tavaransa. 14Kuin tätä kirjaa luettiin, tulivat toiset sanansaattajat Galileasta reväistyilIä vaatteilla, surkuttelivat, 15Ja sanoivat, että pakanat kaikista kaupungeista siinä ympäri Ptolomaista, Tyrosta ja Sidonista, ovat vaeltaneet suurella voimalla Galilean lävitse ja että koko Galilea oli täynnä vihollisia, jotka tulleet olivat Israelia hävittämään. 16Kuin Juudas ja kansa tämän kuulivat, pitivät he neuvoa, kuinka he olisivat voineet auttaa veijiänsä tässä vaivassa. 17Ja Juudas käski veljensä Simonin valita itsellensä erinomaisen väen ja mennä Galileaan, auttamaan veljiänsä, ja itse tahtoi hän veljensä Jonatanin kanssa matkustaa Galaadiin, 18Ja teki Josephin, Sakarian pojan, ja Atsarian sen väen päämieheksi, joka kotia jäi varjelemaan Juudaa. 19Ja käski heidän hallita kansaa, ja kielsi lähtemästä vihollisia käsittelemään, siihenasti kuin hän olis tullut jälleen. 20Ja Simon vaelsi Galileaan kolmellatuhannella miehellä, ja Juudas Galaadiin kahdeksallatuhannella. 21Kuin Simon tuli Galileaan, tappeli hän monasti pakanain kanssa, ja voitti ja ajoi heitä takaa hamaan Ptolomain portin eteen, 22Niin että liki kolmetuhatta pakanaa tapettiin, ja Simon otti heidän tavaransa. 23Sitte tuli hän jälleen veljeinsä tykö Galileaan ja Arabatiin, ja käski heidät vaimoinensa ja lapsinensa matkustaa hänen kanssansa Juudeaan, ja vei heidät sinne suurella ilolla. 24Mutta Juudas Makkabealainen ja Jonatan hänen veljensä matkustivat Jordanin ylitse erämaahan, kolmen päiväkunnan matkan. 25SilIoln tullvat heidän tykönsä Nabatealaiset, ja ottivat heidät ystävällisesti vastaan, ja juttelivat heille, kuinka heidän veljillensä Galaadissa kävi, 26Ja että monta oli viety vankina pois Barasaan, Bosoriin, Alimaan, Kasboon, Magethiin ja Karnaimiin, jotka kaikki olivat suuret ja lujat kaupungit, että myös monta niissä muissa Galaadin kaupungeissa vankina olivat. 27Sentähden he päättivät, että he kohta huomeneltain sen jälkeen tahtoivat matkustaa vahvoja kaupungeita vastaan, niitä väkisin ottamaan. 28Ja Juudas palasi päiväkunnan matkan takaperin, ja meni Bosorin kaupungin päälle, ennenkuin he taisivat pitää vaarinsa, ja sai sen väkisin ja antoi siinä tappaa kaiken miehenpuolen, ja otti heidän tavaransa, ja poltti kaupungin. 29Senjälkeen meni hän kohta yöllä linnaan, johon hänen veljensä ahdistetut olivat. 30Ja kuin hän huomeneltain sinne tuli, näki hän siellä sangen suuren joukon väkeä, joiden lukua ei tiedetty, jotka tikapuita ja sota-aseita kantoivat, ja rupesivat rintarynnäköllä hyökkäämään sisälle. 31Ja kaupungissa oli surkia huuto, niin että se kajahti ylös taivaasen. 32Silloin neuvoi Juudas väkensä sotimaan veljeinsä edestä ja auttamaan heitä, 33Ja teki kolme joukkoa, ja löi takaa heidän päällensä, ja antoi vaskitorvet soida, vaan kansa, huusi korkiasti ja rukoili Jumalaa. 34Mutta kuin Timoteuksen sotajoukko näki, että Juudas oli heidän takanansa, pakenivat he, ja lyötiin kovin, niin että heistä kuo- li sinä päivänä liki kahdeksantuhatta. 35Sitte matkusti Juudas Matsphaan ja kävi sen päälle väkirynnäköllä ja voitti sen, ja antoi myös siinä tappaa kaikki miehenpuolen, otti tavaran, ja poltti kaupungin. 36Sitte voitti hän Kasbonin, Magetin, Bosorin ja muut kaupungit Galaadissa. 37Mutta Timoteus kokosi taas suuren joukon, ja sioitti itsensä Raphouin kohdalle sillä puolella ojaa. 38Niin lähetti Juudas miehet sinne tutkimaan ja katsomaan, kuinka vahva vihollinen oli, ja kuinka he makasivat. 39Nämät toivat hänelle tiedon, että se oli sangen suuri joukko kaikista pakanoista ympäristöltä, ja heillä oli myös palkkaväkeä Arabiasta, ja tämä väki makasi toisella puolella ojaa, ja olivat varustetut tappelemaan; sentähden meni Juudas ylös heitä vastaan. 40Ja Timoteus sanoi päämiehillensä: jos Juudas tulee ojan tykö, ja on niin rohkia, että hän ehtii tänne tulla ylitse, niin emme voi olla häntä vastaan, vaan hän lyö meidät. 41Mutta jos hän pelkää, ja ei uskalla tänne ojan ylitse, niin me tahdomme veden ylitse hänen tykönsä, hyökätä hänen päällensä, ja lyömme hänen. 42Kuin Juudas tuli ojan tykö, asetti hän papit rantaan, ja antoi heille käskyn kaikkea väkeä vaatimaan, ettei yksikään olisi jäänyt, vaan olleet avulliset lyömään vihollisia. 43Kuin Juudas tuli joukkoinensa veden ylitse, pakenivat viholliset, ja pudottivat aseensa maahan, tulivat yhteen templiin Karnaimin kaupungissa. 44Mutta Juudas sai kaupungin, ja poltti templin ja kaikki ne, jotka siinä olivat. Näin Karnaim kukistettiin, ja ei voinut itsiänsä varjella Juudaa vastaan. 45Sitte antoi Juudas tulla kokoon kaiken Israelin kansan kuin Galaadissa oli, pienet ja suuret, vaimot ja lapset, menemään kanssansa Juudeaan. 46Ja matkallansa tulivat he yhden suuren vahvan kaupungin tykö, Ephron nimeltä, joka oli valtamaantiessä, jonka ympäri ei saatu mennä, vaan heidän piti vaeltaman sen lävitse. 47Ja ne Ephronista ei tahtoneet päästää Juudaa sen lävitse, 48Vaan olivat kaupungissa, ja pitivät portit kiinni. 49Mutta Juudas lähetti heidän tykönsä, sanoi heille rauhan, ja rukoili ystävällisesti, 50Että he olisivat heidät laskeneet lävitse, niin ei heille pitänyt yhtään vahinkoa tapahtuman hänen kansaltansa; ei hän mitään muuta anonut, vaan ainoastaan vaeltaa lävitse; mutta ne Ephronissa ei tahtoneet heitä päästää sisälle. 51Niin Juudas kuulutti ja sanoi kaikelle sotaväelle, että itsekukin heistä piti astuman siallensa, ja hyökkäämän väkirynnäköllä kaupunkiin, kukin joukko paikastansa; ja niin he tekivät koko sen päivän ja kaiken sen yön, ja voittivat kaupungin. 52Ja Juudas antoi siinä tappaa kaiken miehenpuolen, otti heidän tavaransa, ja kukisti kaupungin ja vaelsi sen lävitse kuolleiden ruumisten ylitse, ja he tulivat Jordanin ylitse tasaiselle kedolle. 53Ja Juudas vaati kansan, joka perässä oli, joutumaan, ja lohdutti heitä kaiken sen matkan siihen asti, kuin hän vei heidät Juudan maahan. 54Silloin menivät he ylös Zionin vuorelle suurella ilolla, ja uhrasivat polttouhrin, että Jumala oli heille voiton antanut, ja saattanut heitä ilolla kotiansa jälleen. 55Mutta kuin Juudas ja Jonatan vielä Galaadissa olivat, ja Simon heidän veljensä, Galileassa Ptolemain edessä; 56Ja Joseph Sakarian poika ja Atsaria, päämiehet, kuulivat heidän voitostansa ja suurista töistänsä, sanoivat he: 57Me tahdomme myös voittaa kunnian, ja lyödä pakanoita, jotka tässä ympäri asnvat! 58Ja antoivat käskyn sotaväellensä, että heidän piti nouseman, ja matkustivat Jamniaan. 59Niin Gorgias kävi ulos heitä vastaan sotaväkinensä, 60Ja löi Josephin ja Atsarian pakoon, ja ajoi heitä takaa hamaan Juudan maalle. Ja Israelista tuli pois sinä päivänä paljo väkeä, liki kaksituhatta miestä, 61Ettei he Juudaan ja hänen veljeinsä käskyä totelleet, ja olivat sen tehneet omasta röyhkeydestänsä, voittaaksensa kunniaa; 62Ehkei he olleet ne miehet, jotka Jumalalta suodut olivat, että Israel heidän kauttansa piti autetuksi tuleman. 63Mutta Juudaasta ja hänen veljistänsä pidettiin paljon koko Israelissa, ja kaikkein pakanain seassa. 64Ja kussa heidän nimensä mainittiin, siinä he ylistettiin. 65Ja Juudas meni ulos veljiensä Esaun lapsia vastaan lounaan päin, ja voitti Hebronin ja le kylät ympäristöltä, ja poltti hänen muurinsa ja torninsa. 66Ja palasi jälleen pakanain maalle Samariaan, 67Jossa oli monta pappia tapettu, jotka myös röyhkeät olivat olleet ja käsitelleet pakanoita neuvomatta ja ilman käskyä. 68Sitte vaelsi Juudas Asdodiin, pakanain maalle, ja epäjumalain alttarit kukisti, ja poltti epäjumalat, ja otti saaliin kaupungeista, ja tuli jälleen kotiansa Juudan maalle.
Copyright information for FinBiblia