‏ Judith 11

Juudit Holoferneen edessä.

1Sitten Holofernes sanoi hänelle: Ole rohkealla mielellä, nainen, älä pelkää sydämessäsi, sillä minä en koskaan tee pahaa yhdellekään, joka on halukas palvelemaan Nebukadnessaria, kaiken maan kuningasta. 2Ja mitä tulee kansaasi, joka asuu vuoristossa, niin en olisi nostanut keihästäni heitä vastaan, elleivät he olisi minua halveksineet. He ovat itse tehneet tämän itsellensä. 3Sano siis nyt minulle, minkätähden olet karannut heidän tyköänsä ja tullut meidän luoksemme. Sillä omaksi pelastukseksesi olet tänne saapunut. Ole rohkealla mielellä. Sinä saat säilyttää henkesi tänä yönä ja vastedes. 4Sillä ei kukaan tee sinulle pahaa, vaan sinua kohdellaan hyvin, niinkuin kaikkia minun herrani, kuningas Nebukadnessarin, palvelijoita. 5Niin Juudit vastasi hänelle: Ota armollisesti vastaan palvelijattaresi sanat, ja saakoon sinun orjattaresi puhua sinun edessäsi. Valhepuhetta en tänä yönä lausu herralleni. 6Ja jos sinä seuraat orjataresi sanoja, niin Jumala on vievä sinun asiasi päätökseen, eivätkä minun herrani aikomukset raukea tyhjiin. 7Sillä niin totta kuin Nebukadnessar, kaiken maan kuningas, elää, ja niin totta kuin hänen valtansa kestää, hänen, joka on lähettänyt sinut saattamaan jokaisen elävän olennon oikealle kohdalleen: eivät ainoastaan ihmiset palvele häntä sinun tähtesi, vaan myöskin metsän eläimet ja karja ja taivaan linnut elävät sinun voimasi vaikutuksesta Nebukadnesarin ja koko hänen huonekuntansa hyväksi. 8Sillä me olemme kuulleet sinun viisaudestasi ja neuvokkuudestasi, ja koko maailma tietää, että sinä yksin koko valtakunnassa olet kunnollinen, olet terävä ymmärrykseltäsi ja ihmeteltävä sotatoimissa. 9Ja mitä tulee siihen puheeseen, jonka Akior piti sinun neuvottelukokouksessasi, niin me olemme saaneet kuulla hänen sanansa, sillä Beetyluan miehet jättivät hänet henkiin, ja hän on kertonut heille kaiken, mitä hän sinun edessäsi on puhunut. 10Sentähden, valtias ja herra, älä halveksi hänen sanaansa, vaan paina se sydämeesi, sillä se on tosi. Meidän kansaamme ei näet voida rangaista, miekka ei voi heille mitään, elleivät he tee syntiä Jumalaansa vastaan. 11Mutta ettei herrani nyt joutuisi lähtemään pois tyhjin toimin, on kuolema karkaava heidän kimppuunsa. Sillä heidät on saanut valtoihinsa synti, jolla he vihoittavat Jumalansa, niin pian kuin tekevät sellaista, mitä ei sovi tehdä. 12Sillä kun heiltä on loppunut ruoka ja kaikki vesi on vähissä, ovat he aikoneet käydä käsiksi eläimiin, ja ovat päättäneet käyttää ravinnoksi kaikkea sellaistakin, mitä Jumala laissaan on heitä kieltänyt syömästä. 13Myöskin viljan uutiset sekä viini - ja öljykymmenykset, jotka on pyhitetty ja pantu talteen papeille, jotka Jerusalemissa seisovat meidän Jumalamme kasvojen edessä, he ovat päättäneet käyttää ravinnoksi, vaikka ei yhdenkään kansasta ole lupa edes käsillään niihin koskea. 14Ja he ovat lähettäneet lähettiläitä Jerusalemiin, jonka asukkaat myöskin ovat kerran tehneet samoin, hankkiakseen suuren neuvoston myöntymyksen. 15Sinä päivänä, jona se heille ilmoitetaan ja he tekevät sen mukaan, annetaan heidät sinun tuhottaviksesi. 16Siitä syystä olen minä, sinun palvelijattaresi, kun sain tämän kaiken tietää, karannut heidän luotansa. Sillä Jumala on lähettänyt minut tekemään sinun kanssasi tekoja, joita koko maailma, kuka ikinä ne kuulee, kauhistuu. 17Sillä sinun palvelijattaresi on jumalaapelkääväinen ja palvelee yötä päivää taivaan Jumalaa. Ja nyt minä, herrani, jään sinun luoksesi, mutta joka yö sinun palvelijattaresi menee laaksoon rukoilemaan Jumalaa, ja hän on minulle sanova, milloin he ovat syntiset tekonsa tehneet. 18Ja sitten minä tulen ja ilmoitan sen sinulle, ja niin sinä lähdet liikkeelle kaikkine sotavoiminesi, eikä yksikään heistä voi sinua vastustaa. 19Ja minä vien sinut halki Juudean aina Jerusalemin edustalle saakka ja asetan sinun istuimesi sen keskelle. Ja sinä ajat heidät pois niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, eikä koirakaan murahda sinua vastaan. Sillä tämä on minulle edeltäpäin sanottu ja ilmoitettu, ja minut on lähetetty ilmoittamaan se sinulle. 20Hänen sanansa mielyttivät Holofernesta ja kaikkia tämän palvelijoita, ja he ihmettelivät hänen viisauttansa ja sanoivat: 21Ei maan äärestä hamaan toiseen ääreen ole tälläista naista, niin kaunista muodoltaan ja niin viisasta sanoissaan. 22Ja Holofernes sanoi hänelle: Jumala on tehnyt hyvin lähettäessään sinut kansasi edellä, että meidän osaksemme tulisi voitto, mutta niille, jotka halveksivat minun herraani, tuho. 23Ja nyt, ihana sinä olet näöltäsi ja viisas puheissasi. Jos sinä teet, niinkuin olet sanonut, on sinun Jumalasi oleva minun Jumalani, ja sinä saat asua kuningas Nebukadnesarin palatsissa, ja sinun nimeäsi mainitaan kautta kaiken maan.
Copyright information for FinPR