‏ Luke 1

Evankeliumin johdanto

1
Luukas, kreikkalainen lääkäri ja apostoli Paavalin työ- ja matkatoveri, kirjoitti evankeliuminsa Teofilos-nimiselle pakanakristitylle todennäköisesti 60-luvulla Roomassa. Luukas esittää Jeesuksen elämänvaiheet järjestyksessä neitseellisestä sikiämisestä taivaaseen astumiseen ja osoittaa hänet kaikkien ihmisten Vapahtajaksi.
Koska monet ovat ryhtyneet laatimaan kertomusta keskuudessamme toteutuneista tapahtumista,
2sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet silminnäkijöitä ja sananpalvelijoita, 3minäkin tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki olen nähnyt hyväksi kirjoittaa ne järjestyksessä sinulle, korkea-arvoinen Teofilos, 4että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ovat ne asiat, jotka sinulle on opetettu.

Enkeli ilmoittaa Kastajan syntymisen

5Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja hänen nimensä oli Elisabet. 6He olivat molemmat vanhurskaita Jumalan edessä vaeltaen nuhteettomina kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä. 7Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he olivat molemmat tulleet vanhoiksi.

8Tapahtui, kun hänen [Sakariaan] osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä, 9että tavanmukaisessa papintehtävien arvonnassa hän sai osakseen mennä Herran temppeliin suitsuttamaan. 10Koko kansanjoukko oli suitsuttamisen aikaan ulkopuolella rukoilemassa.

11Hänelle ilmestyi Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella. 12Hänet nähdessään Sakarias säikähti, ja hänet valtasi pelko. 13Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias, sillä rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinä olet antava hänelle nimen Johannes. 14Hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. 15Sillä hän on oleva suuri Herran edessä. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta. 16Hän kääntää israelilaisista monta Herran, heidän Jumalansa, luo. 17Hän kulkee hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun toimittaakseen Herralle valmistetun kansan."

18Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja vaimoni on iäkäs."

19Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma. 20Katso, tulet mykäksi etkä kykene puhumaan mitään siihen päivään asti, jona tämä tapahtuu, sen tähden ettet uskonut sanojani, jotka toteutuvat aikanaan."

21Kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän viipyi temppelissä. 22Mutta tullessaan ulos hän ei kyennyt puhumaan heille, ja he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Hän viittoi heille ja jäi mykäksi. 23Tapahtui, että kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, hän meni kotiinsa. 24Niiden päivien jälkeen Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysyi kotona viisi kuukautta, sanoen: 25"Näin on Herra tehnyt minulle näinä päivinä, jolloin hän katsoi puoleeni ja poisti minusta ihmisten halveksunnan."

Enkeli ilmestyy Marialle

26Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, 27neitsyen luo, joka oli kihlattu Joosef-nimiselle miehelle Daavidin huoneesta, ja neitsyen nimi oli Maria. 28Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi, sinä siunattu vaimojen joukossa."

29Mutta hän hämmästyi suuresti tästä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. 30Enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria, sillä olet saanut armon Jumalan edessä. 31Katso, tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja annat hänelle nimen Jeesus. 32Hän on oleva suuri, ja hänet tulee kutsua Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, 33ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua oleva."

34Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä tapahtuu, sillä en tiedä miehestä mitään?"

35Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima levittää varjonsa yllesi. Sen tähden myös se pyhä, mikä syntyy, kutsutaan Jumalan Pojaksi. 36Katso, sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi, 37sillä Jumalalle ei ole mikään mahdotonta."

38Maria sanoi: "Katso, olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan." Ja enkeli lähti hänen luotaan.

Marian vierailu Elisabetin luona

39Niinä päivinä Maria nousi ja lähti kiireesti Vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin 40ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia. 41Tapahtui, että kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan, ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. 42Hän alkoi puhua kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä! 43Kuinka minulle tapahtuu tämä, että Herrani äiti tulee luokseni? 44Sillä katso, kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, hypähti lapsi riemusta kohdussani. 45Autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

46Maria sanoi: "Sieluni ylistää suuresti Herraa, 47ja henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani, 48sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukukunnat ylistävät minua autuaaksi. 49Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on Pyhä, 50ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät. 51Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan. Hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään. 52Hän on syössyt valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. 53Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois. 54Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaakseen laupeutta 55Aabrahamia ja hänen siementään kohtaan iankaikkisesti, kuten hän on isillemme puhunut."

56Mutta Maria viipyi hänen luonaan noin kolme kuukautta ja palasi kotiinsa.

Kastajan syntyminen

57Elisabetin synnyttämisen aika tuli, ja hän synnytti pojan. 58Kun sitten hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, he iloitsivat hänen kanssaan. 59Tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja aikoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. 60Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes."

61He sanoivat hänelle: "Eihän suvussasi ole ketään, jolla on se nimi?" 62He tiedustelivat viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.

63Hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä." Ja kaikki ihmettelivät. 64Heti hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa. 65Ja kaikille heidän ympärillään asuville tuli pelko, ja koko Juudean Vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista. 66Kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikä tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.

67Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän profetoi sanoen: 68"Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen, valmistanut sille lunastuksen 69ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneeseen 70– kuten hän on puhunut ikiajoista asti pyhien profeettojensa suun kautta – 71pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, 72tehdäkseen laupeuden isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa, 73sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, isällemme; 74suodakseen meidän vapahdettuina vihollistemme kädestä pelkäämättä palvella häntä 75pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. 76Lapsukainen, sinua sanotaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään, 77antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksiantamisessa, 78Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, 79loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten jalkamme rauhan tielle."

80Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.

Copyright information for FinSTLK2017