‏ Mark 11

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin

1Kun he sitten lähestyivät Jerusalemia tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäen luona, hän lähetti kaksi opetuslastaan 2ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin te heti, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei kukaan ihminen ole vielä istunut. Päästäkää se ja tuokaa tänne. 3Jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen heti tänne.'"

4Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. 5Muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" 6Niin he sanoivat heille, kuten Jeesus oli käskenyt, ja he päästivät heidät menemään.

7He toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. 8Monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat puista. 9Ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! 10Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"

Jeesus kiroaa viikunapuun ja puhuu uskosta

11Jeesus kulki Jerusalemiin ja meni pyhäkköön, ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä oli jo myöhä.

12Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, hänen oli nälkä. 13Kun hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö siitä jotakin, mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä ei ollut viikunoiden aika. 14Hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö." Hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

Jeesus puhdistaa pyhäkön

15He tulivat Jerusalemiin. Hän meni pyhäkköön ja ryhtyi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet, 16eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. 17Hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan."

18Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan.

19Kun ilta tuli, he menivät kaupungin ulkopuolelle. 20Kun he sitten varhain aamulla kulkivat ohi, he näkivät viikunapuun kuivuneen juuria myöten. 21Pietari muisti ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivunut."

22Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. 23Totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se tapahtuisi hänelle. 24Sen tähden sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teillä oleva. 25Kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos jollakulla teistä on jotakin toistanne vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomisenne." 26Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomisianne.

Jeesukselta tivataan, millä vallalla hän tekee ihmeitä

27He tulivat taas Jerusalemiin. Kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luokseen 28ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tai kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?"

29Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille yhden kysymyksen. Vastatkaa minulle, niin sanon teille, millä vallalla näitä teen. 30Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."

31He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' . 32Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" – sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta.

33He vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Niinpä minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen."